Miksi suomenhevonen?

Tänään, 6.9. juhlitaan Suomenhevosen päivää. Suomenhevonen on ollut tärkeä osa Suomen ja suomalaisuuden historiaa, se on ollut mukana rakentamassa ja puolustamassa meidän yhteistä kotimaatamme. Ilman suomenhevosta meillä ei ehkä olisi itsenäistä Suomea. Niinpä kunnianosoituksena suomenhevoselle, meidän omalle ja ainoalle kotimaiselle hevosrodulle, päätin pohtia omakohtaisesti, miksi suomenhevonen on minulle juuri se oikea hevonen.

Suomenhevonen on monipuolinen. Se sopii mainiosti niin nopeaksi ravuriksi, hienostuneeksi kouluhevoseksi, säpäkäksi esteratsuksi, pelottomaksi kenttäratsuksi kuin vahvaksi työhevoseksikin. Mahdollisuudet suomenhevosen kanssa työskentelyyn ja harrastamiseen ovat rajattomat. Suomenhevoselle käy kaikki. Suomenhevonen ei ehkä ole maailmanluokan kouluratsu tai hyppää talojen kokoisia esteitä, mutta se on tasainen ja varma suorittaja, joka yrittää aina parhaansa. Se on omimmillaan aina, kun se saa tehdä yhdessä tärkeän ihmisensä kanssa, touhuta ja puuhastella sekä olla mukana kaikessa mitä sen ympärillä tehdään.

Suomenhevonen on vahva, sitkeä ja periksiantamaton. Se jaksaa suomalaisella sisullaan pusertaa viimeisillä voimillaan loppuun asti, sillä se tietää että lopussa aina kiitos seisoo. Suomenhevonen ei protestoi, jos sen on lähdettävä töihin kaatosateessa tai lumipyryssä. Suomenhevonen on myös vaatimaton, sille riittävät kuivat ja puhtaat kuivikkeet, riittävä ruoka sekä rakastava koti. Se ei tarvitse kullattuja kaltereita tai parhainta ratsastuspohjaa ollakseen onnellinen ja tehdäkseen myös omistajansa onnelliseksi. Suomenhevonen ymmärtää silti hyvän päälle, eikä koskaan kieltäydy ylimääräisestä porkkanasta tai leipäpalasta.

Suomenhevonen on kaunis. Niitä löytyy jokaiseen lähtöön, on isoja ja pieniä, tummia ja vaaleita. Suomenhevoset ovat terveitä ja pitkäikäisiä. Ne jaksavat vielä vanhoinakin päivinä intoutua leikkiin nuorempien hevosen seassa sekä touhuta yhdessä ihmisten kanssa. Suomenhevonen on turvallinen ja luotettava. Se soveltuu mainiosti myös lasten ratsuksi ja pienimmänkin taaperon suomenhevonen kantaa hellävaroen selässään.

Suomenhevonen on alkukantainen ja jäyhä kuin suomalainen mies. Se on silti aito ja rehellinen, ja sen ”junttimaisuus” on vain yksi niistä kaikista kiehtovista luonteenpiirteistä, joita suomenhevonen kätkee sisäänsä. Suomenhevosella on kuitenkin tunnetusti pilkettä silmäkulmassa, eikä sen pienille kommelluksille voi kuin hymyillä. Suomenhevonen on ennen kaikkea lojaali ja uskollinen ystävä suurella sydämellä. Jokainen yksilö on oma erilainen persoonansa ja sen ystävyyden ja luottavaisuuden voi ansaita vain vilpittömillä ja pyyteettömillä toimilla. Se kuuntelee kaikki murheet ja on läsnä, taltuttaen pahimmankin surun ja itkun antaen hulmuavan harjansa ottaa kyyneleet vastaan. Sitten se pehmeästi hamuilee turvallaan olkapäätäsi ja hengittää rauhallisesti kättäsi vasten kuin lohduttaakseen surun keskellä. Sen silmät uhkuvat lempeyttä ja viisautta. Kaiken konkretisoi sen vilpitön ja pyyteetön rakkaus omistajaansa tai hoitajaansa kohtaan. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun suomenhevonen tulee laitumen päästä innoissaan luoksesi ja hörähtää pehmeästi tervehtiäkseen sinua. Silloin tietää, että on saanut elämänmittaisen ystävän. ♥

Hyvää Suomenhevosen päivää kaikille! 

Pitäkää huolta rakkaista suomenhevosistamme 

ja vaalikaa kansallisaarrettamme. 

Ne ovat yli sadan vuoden aikana antaneet 

meille suomalaisille niin paljon, 

että olemme sen niille velkaa. ♥